Jos historian roskakoriin voisi suoraan heittää yhden tapaamisen, Trumpin ja Zelenskyn kohtaaminen Valkoisessa talossa ansaitsisi paikkansa siinä heti. Se oli kuin katsoisi häiriintynyttä tosi-tv-jaksoa, jossa yksi mies yrittää puolustaa maataan ja toinen miettii, kuinka tästä saisi hyödyn irti – ja mieluiten niin, ettei Putinille tule paha mieli.
Volodymyr Zelensky, maailman sitkein sotapresidentti, asteli tapaamiseen ilmeisesti vielä siinä harhaluulossa, että Yhdysvaltain presidentti olisi edelleen johtaja, joka tukee Ukrainaa Venäjän raakalaismaista hyökkäystä vastaan. Valitettavasti häntä vastassa ei ollut Ronald Reaganin tasoinen neuvottelija, vaan mies, jonka koko diplomatiakäsitys perustuu siihen, mitä viimeisin Fox News -haastattelu on hänelle syöttänyt. Trumpilla ei ollut aikomustakaan seisoa Ukrainan rinnalla. Hänen asenteensa oli enemmänkin: "Entä jos te vain vähän luovutatte ja annatte Putinin hoitaa homman loppuun?"
Jo tapaamisen alku antoi ymmärtää, että tästä ei tule mitään rakentavaa. Trump, joka on aiemmin ehtinyt muun muassa kutsua Zelenskyä "epäkiitolliseksi" ja vihjailla, että Ukraina "imisi vain USA:n resursseja", oli nyt valmis antamaan miehelle yleisön – mutta vain siksi, että voisi vittuilla hänelle livenä. Zelensky joutui kuuntelemaan, kuinka hänen maansa kohtalo muuttui Trumpin silmissä vain pelinappulaksi geopoliittisessa shakkipelissä, jossa kuningas istuu Moskovassa ja Trump toimii uskollisena juoksupoikana.
Trumpin historia Putinin kanssa on kuin tosi huono fanfiction: kummallakin on syvä rakkaus toisiinsa, mutta vain yksi osapuoli on tilanteen herra. Putin ei voisi unelmoidakaan paremmasta Yhdysvaltain presidentistä kuin Trumpista. Tämä on mies, joka vielä vähän aikaa sitten julisti, että Putin on "nerokas", "voimakas" ja "oikeassa monissa asioissa". Tällä välin Zelensky, joka yrittää pitää Ukrainaa kasassa, joutuu katsomaan, kuinka Trump kumartaa jokaiseen suuntaan, kunhan vain ei tarvitse sanoa ääneen, että Venäjän hyökkäys on barbaarinen ja väärin.
Koko homma on ollut Trumpin johdolla sellaista kouluajan kiusaamistaktiikkaa, jossa vahvempi ja isompi kaveri ottaa kaiken ja kiusaaja taustalla nauraa, kun uhri yrittää vielä pitää puolensa. Tämä näkyi jo silloin, kun Trump ensimmäistä kertaa jäädytti sotilasavun Ukrainalle vuonna 2019 ja vihjaili, että Zelenskyn kannattaisi "etsiä lisää tietoa Joe Bidenin perheestä" ennen kuin hän saisi apua. Silloin Valkoisessa talossa ei tehty politiikkaa – siellä pyöritettiin mafiaa.
Tapaaminen ei muuttanut asetelmia: Trump vihjasi, että Yhdysvallat ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö ja että Ukrainan pitäisi ehkä miettiä "luovempia tapoja" neuvotella rauhasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Trump olisi täysin valmis myymään Ukrainan Putinin etupiiriin, koska se "vähentäisi ongelmia" ja toisi hänelle taas yhden lisäpisteen Venäjän suuntaan. Tämä on sama mies, joka kerran julisti, että "vain hän" voisi lopettaa Ukrainan sodan 24 tunnissa. Ja tapaamisen perusteella voidaan melko varmasti sanoa, että hänen suunnitelmansa perustuu lähinnä siihen, että Venäjä voittaa ja maailma hyväksyy sen.
Trump ei ole koskaan edes yrittänyt peitellä, kuinka paljon hän ihailee diktaattoreita. Putin, Kim Jong-un, Xi Jinping – lista on pitkä, ja Trumpin puheissa kaikilla näillä johtajilla on ollut mystinen kyky olla "vahvoja" ja "arvostettuja". Zelenskyllä ei tätä kunniaa ole, koska hänen ainoa vikansa on puolustaa maataan kuolemaan asti. Jos Ukraina haluaisi Trumpin suosioon, heidän pitäisi todennäköisesti aloittaa kommunistisen persoonakultin rakentaminen ja maalata hänen naamansa Kiovan kaupungintalon seinään.
Tosiasiassa Trumpin suurin ongelma Ukrainassa ei ole sota, vaan se, että hänen pitäisi ottaa siihen selkeä kanta. Ja se on mahdotonta, koska jos hän tekee niin, joku soittelee Moskovasta ja muistuttaa, kuka täällä oikeasti päättää asioista. Hän ei voi antaa Zelenskylle periksi, koska se näyttäisi siltä, että hän asettuisi Venäjää vastaan – ja sitä Trump ei tee, koska Putin saattaa vielä joskus maksaa takaisin kaikki ne palvelukset, joita Trump on hänelle vuosien varrella tarjonnut.
Ja jos tämä ei ollut jo tarpeeksi absurdia, Trump onnistui vielä tiputtamaan klassisen "olen vain kysymässä" -kommentin siitä, olisiko Ukrainan kannattanut vain neuvotella Putinin kanssa ja antaa vähän periksi. Koska tunnetusti diktaattoreiden kanssa neuvotteleminen on aina mennyt hyvin historiassa – ja sehän ratkaisi esimerkiksi toisen maailmansodan ongelmat täydellisesti, eikö?
Zelensky poistui tapaamisesta ilman mitään konkreettista, mutta sitäkin enemmän turhautuneena. Trump taas sai mitä halusi – mahdollisuuden esittää maailmalle, että hänellä on valtaa, vaikkei hänellä oikeasti ole sitä juuri nyt yhtään. Ja kun Putin katselee tätä show’ta Kremlin sohvalla, hän tietää tarkalleen, että kun Trump teki paluun Valkoiseen taloon, hän voi nostaa maljan voitolle.
Tämä tapaaminen ei ollut vain kiusallinen – se oli suora varoitus siitä, mitä tapahtuu, jos Trump pääsee vauhtiin. Hän ei vain kävele Putinin viitoittamaa tietä – hän on valmis repimään kartan, joka estää muita näkemästä, minne tämä tie johtaa. Ukrainalle tämä tarkoittaa painajaista, jossa suurvalta ei enää olekaan heidän puolellaan, vaan Venäjän strateginen apuri.
Ja lopulta, kun Trump vielä taputteli Zelenskyä selkään ja vakuutteli olevansa "huolissaan" Ukrainan tulevaisuudesta, Zelensky tiesi täsmälleen, mitä se tarkoitti:
"Tee rauha tai tee se yksin."
Lisää kommentti
Kommentit